Omavalvonta

1. Palveluntuottajaa koskevat tiedot

Palveluntuottaja

Nimi: Peterin Hoiva Oy   Y-tunnus: 3281257-2

Hyvinvointialue Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Helsingin hyvinvointialue

Kunnan nimi:  Helsinki,  Espoo, Hanko, Inkoo, Kirkkonummi, Kauniainen, Karkkila, Siuntio, Lohja, Vihti, Raasepori

OID-tunnus sosiaalipalvelut 1.2.246.10.32812572.10.1

terveydenhuollonpalvelut 1.2.246.10.32182572.10.2

Vastuuhenkilö  Peter Kipchumba sh amk, p. 045 3319653

Katuosoite:Kutojantie 6-8 B  

Postinumero:02630 Postitoimipaikka: Espoo

Sähköposti: peterinhoiva@gmail.com               www.peterinhoiva.fi

Palvelumuoto; Kotihoito, kotisairaanhoito sekä asumisen tukipalveluna: kotisiivous, pyykkihuollon palvelut ja saattaja-apu, ja henkilökohtainen avustaja-palvelu.

Asiakkaat ovat: Ikääntyneet kotona asuvat henkilöt ja vammaiset henkilöt.

Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot

Yritys on rekisteröity yksityisten sosiaalipalveluntuottajien rekisteriin ja sillä on  aluehallintoviraston myöntämä terveydenhuollon toimilupa.

Ilmoituksen ajankohta 6/2019 ammatinharjoittajana ja 4/2022 Oy:ksi rekisteröitynä.

2. Omavalvontasuunnitelman laatiminen

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt:

Vastuu sairaanhoitaja   Peter Kipchumba

Omavalvonnan seurannasta vastaa Peter Kipchumba

Seuraamme jatkuvasti alan julkista keskustelua,  muuttuvia sääntöjä, toimintatapoja ( STM, THL, AVI ja Valvira).

Tarkoitus on tehdä jatkuvaa yhteistyötä muiden yksityisten kotihoitoa tuottavien yritysten kanssa. Osallistumalla samoihin koulutustilaisuuksiin tai  yhteisiä koulutuksia järjestämällä voidaan jakaa ajatuksia. Positiivinen vuorovaikutus muiden yritysten kanssa antaa joustavuutta toiminnan jatkuvuuden hallintaan kriittisissä tilanteissa.

Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä yrityksen www- sivuilla.

3. Toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet

Toiminta-ajatus

Yrityksen toiminta-ajatuksena on tarjota yksilöllistä hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluita.

Palveluita ovat kotihoito: hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta ja  kotisairaanhoito.  Asumisen tukipalvelut kotisiivous, vaatehuolto,  asiointipalvelu.

Palvelut tarjotaan muun yksityisen palveluntuottajan alihankintana, kunnes on mahdollista solmia  ostopalvelusopimus tai palveluseteli-palvelu suoraan kunnan tai kaupungin kanssa.

Asiakkaan kotikunta tekee arvion palveluntarpeesta ja siihen perustuvan palvelusuunnitelman, johon hoitosuunnitelma/ hoitotyönsuunnitelma aina perustuu.

Tuotamme  terveydenhuoltolain ja sosiaalipalvelulain mukaista kotihoitoa. Tarpeen mukaan myös avustamme asiakasta hakemaan ja saamaan muita tarvitsemiaan palveluita.

Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtaisen avustajan palvelu on asiakkaan avustamista hänen antamilla ohjeilla ja toiveilla. Avustaja on kirjaimellisesti avustavana henkilönä. Avustettava tietää itse mikä on hänelle oikein ja hyvää.

Terveydenhuollon koulutukseen kuuluu ympäristön puhtaus ja puhtauden ja siisteyden vaikutus asiakkaan yleiskuntoon ja hyvinvointiin.

Kotisiivouksen tärkeitä asioita on kodin siisteys ja tavaroiden paikat.  Kotihoidon kotipalvelussa kuvataan kodin siisteyteen ja puhtauteen liittyviä asioita. Kotisiivous tukipalveluna liittyy helposti siihen. Hoitaja voi tukipalvelua tuottamalla varmistaa asiakkaan kokonaishoidon osana siisteyden.

Tukipalveluihin tehdään oma suunnitelma asiakkaan kanssa yhdessä. Suunnitelmassa otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja toimintakyky itsenäiseen ja yhdessä tekemiseen. Jokaisen asiakkaan kotioloissa käytetään ensisijaisesti hänen omia siivousvälineitään ja myrkyttömiä aineita.

Kotihoitoon liittyvä kotihoito on yleensä asiakkaan avustamista henkilökohtaisen hygienian hoidossa suihkussa, pukeutumisessa ja riisuutumisessa, ihon hoidossa, erilaisten apuvälineiden ja proteesien huollossa, ravitsemuksen riittävyydestä ja laadusta huolehtiminen sekä liikuntakyvyn ylläpitäminen. Henkinen vireys kuuluu jokaiseen käyntiin.

Sairaanhoito on  sairaanhoidollisia toimenpiteitä, kuten haavahoidot, lääkehoidon toteutus, osa pikanäytteiden ottamisesta ja yhteistyö ja tiedottaminen alueellisen kotihoidon ja asiakkaan lääkärin  kanssa. Väliarvioiden ja RAI- arvioiden tekeminen.

Yksityisen asiakkaan  ja palveluseteli-asiakkaan palvelulle tehdään hänen tai hänen laillisen edustajansa kanssa palveluntarpeen määritys, sovimme työnjaosta ja teemme kirjallisen palvelusopimuksen. Sopimuksessa sovitaan myös tuntimäärät, hinta ja palvelun peruuttamisen ehdot.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Peterin Hoiva Oy:n arvoja ovat: Ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja luottamus

Ihmisarvo on jokaisen ihmisen syntymässä saama arvo, joka jatkuu kuolemankin jälkeen. Ihmisarvoon perustuu ihmisoikeuksien julistus, jonka mukaan jokainen ihminen on tasa- arvoinen ja yhdenvertainen toisen kanssa, eikä häntä voida syrjiä millään perusteella.

Ihmisarvo on yhdenvertaisuutta.( Peterin Hoiva Oy:llä on käytössä yhdenvertaisuutta kuvaava suunnitelma)

Itsemääräämisoikeus on vapautta valita ja elää omilla ehdoilla.

Luottamus on luottamista toisen apuun, sovittuihin aikoihin, eettisesti oikeaan toimintaan.

Periaatteet ovat:

 -  Inhimillisyyden periaate, johon kuuluu tasa- arvo ja oikeudenmukaisuus

 -  Turvallisuuden periaate. turvallisuus on hyväksyttäviä riskejä asiakkaalle   ja  hoitajalle

  - Elämänhallinnan periaate, Toimintakyvyn ja voimavarojen heikentyessä, kun  ihminen kokee oman elämän hallintaa vuorovaikutuksellisuus; jatkuva raportointi palvelun ostajalle ja tilaajalle palvelu- ja hoitosuunnitelmien seurantana.

Asiakkaalla on mahdollisuus: valita, toivoa, päättää ja hallita oman elämänsä arkea ja elää oman näköistä elämää turvallisesti.

4. Omavalvonnan toimeenpano

Riskienhallinta

Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja  korjaaminen.

Kaikki yrityksessä työskentelevät hoitajat ovat koulutettuja, ammattitaitoisia ja he ovat rekisteröityneet Valviraan.

Hoitajan kiire, liian tiivis aikataulu  aiheuttaa hosumista, virheitä,  erehdyksiä ja tapaturmia. Hoitajan psykososiaalinen kuormittuminen voi myös koitua asiakkaan itsemääräämisoikeuden loukkaamiseksi.

Puutteellinen ammattitaito tai  puutteellinen työkokemus voi olla riski.

Puutteellinen perehdytys on riski. Tietosuojaan liittyvät riskit ovat useimmiten inhimillisiä virheitä puutteellisesta perehdytyksestä johtuvia tilanteita.

Asiakkaan kotona voi olla riskejä ja epäkohtia, joihin tulee puuttua. Kodin turvallisuus  on sekä asiakkaan että hoitajan turvallisuuskysymys. Epäkohdat voivat olla fyysiseen tilaan tai rakenteisiin liittyvä. Se voi olla psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin tai biologisiin ja kemiallisiin seikkoihin liittyvä epäkohta ja turvallisuusriski.

Riskit ja epäkohdat voivat olla taloudellisia.

Riski tai epäkohta voi kohdistua asiakkaaseen, hoitajaan tai yrityksen toimintaan.

Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Havaitessaan riskin tai epäkohdan asiakkaan hoidon kokonaisuudessa, tulee hoitajan ilmoittaa siitä heti omalle esimiehelleen. Sen jälkeen tarkennetaan epäkohdan luonne, minkä alan viranomaisen vastuualueeseen asia kuuluu. Tai onko asia korjattavissa esim. omaisen ja kotihoidon  kanssa neuvotellen ja mahdollisista korjaustoimenpiteiden kustannusten jakautumisesta tai riittäkö toimintatapojen muuttaminen riskin poistamiseen ja ainakin minimoimiseen.

Osa riskeistä on hyväksyttäviä. Hyväksyttävät riskit liittyvät usein asiakkaan omatoimisuuden tukemiseen ja toimintakyvyn lisäämiseen.

Riskejä hallitaan lääkehoitosuunnitelman ja lääkelupien voimassa oloa seuraamalla.

Epäkohtailmoituksiin ja läheltä tilanteiden ilmoituksiin reagoimalla.

Hyvällä perehdytysohjelmalla, jonka perehdytettävä kuittaa allekirjoituksella.

Tietosuojasuunnitelman mukaisella toiminnalla ja oikeustasojen huolellisella jaolla, määritellyin aikavälein tehtävällä lokitietojen tarkistuksella.

Asiakkaan toimintakykyyn liittyvät inhimilliset ja kodin ympäristöön liittyvät riskit kartoitetaan , tunnistetaan ja minimoidaan.

Työntekijöiden perehdytyksessä otetaan huomioon riskien tunnistamisen tärkeys kaikkien osapuolien yhteisenä asiana. Epäkohdasta ilmoittaminen on normaalia työn raportointia ja turvallisuuden edistämistä riskejä ja epäkohtia  vähentämällä.

Kriittisissä tilanteissa voidaan pyytää virka- apua eri alojen viranomaisilta ( Sosiaalihuoltolaki 29§ sosiaalipäivystys ja pelastuslaki 42§) esim. paloturvallisuuden vaarantuessa, kun paloriskiasumisen kriteerit täyttyvät, ja koko kiinteistön turvallisuuden ollessa uhattuna.

Riskienhallinnan työnjako

Riskien hallinta on prosessi. Riskien minimoiminen hyväksyttävälle tasolle on tavoite jokaisen kohdalla.

Työnjohdon / johtajan tehtävänä on tunnistaa hoitajien ammatillinen osaamistaso riskien tunnistamiseen. Kukaan ei ole koskaan tarpeeksi oppinut.

Esihenkilö on vastuussa henkilöstön asiallisesta perehdytyksestä.

Yritys järjestää koulutusta riskien tunnistamiseen. Miten vaaratilanne syntyy, mikä johtaa onnettomuuteen ja miten se voidaan välttää. Työnantaja on vastuussa palvelun laadusta ja turvallisuudesta  asiakkaalle ja työntekijälle.

Työntekijä osallistuu koulutuksiin. On myös jokaisen Valviraan rekisteröityneen hoitajan ammatillinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan riskien tunnistamiseen ja turvallisen kotona asumisen edistämiseen.

Riskien arviointi on osa jokapäiväistä työtä, ja  asiakkaan kokonaishoitoa, joka dokumentoidaan jokaisella käynnillä.

Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• tunnista oma osaaminen, vastuu ja velvollisuus
• hanki lisää koulutusta ja osaamista siihen työhön, jota olet tulossa/menossa tekemään
• varmista perehdytys ja kokonaiskuva työstäsi
• kysy ja vaadi vastaus
• pidä itseäsi ja työympäristöäsi silmällä, asiakkaan koti on työympäristöä
• havainnoi, ilmoita ja vaadi korjausta. Dokumentoi kaikki.
• korjausten jälkeen, tee uudelleen arviointi ja dokumentoi taas
• Informoi kaikki osapuolet monialaisessa yhteistyössä
• tarvittaessa tee sosiaalihuoltolain 48§ ja 49§ mukainen ilmoitus
• tarvittaessa tee pelastuslain 42§ mukainen paloturvallisuus ilmoitus.

Riskien tunnistus

Riskienhallinnan prosessissa riskien tunnistaminen on jokapäiväistä työtä. Se alkaa siitä, että ymmärtää mikä on riski ja tapaturman syntymekanismin- mikä aiheuttaa onnettomuudet.

Kotihoidon asiakkaan kotona tehdään hoitosuhteen alussa turvallisuuskartoitus, jossa erityisesti varmistetaan kodin olevan turvallinen asukkaalleen , asukkaan toimintakyky huomioiden. Havaitut epäkohdat pyritään minimoimaan asiakkaan kanssa ( myös omaisen) yhdessä hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen.

Kodin turvallisuus pitää sisällään myös hoitajan fyysisen ja psyykkisen työturvallisuuden näkökulman. TTK ( työturvallisuuskeskus) Toisen kotona tehtävän työn vaarojen tunnistaminen.

Ilmoitusvelvollisuus

Kuka tahansa voi ja on velvollinen ilmoittamaan havaitessaan riskin tai epäkohdan. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee sekä hoitajia että omaisia epäkohdasta riippumatta.

Havaitessaan epäkohdan hoitaja tai omainen tekee ilmoituksen  vastuu sairaanhoitajalle. Mikäli asiaan ei tartuta riittävän nopeasti ja tehokkaasti voi hoitaja / omainen tehdä ilmoituksen viranomaiselle. Työntekijän kohdalla ilmoitusvelvollisuus koskee häntä salassapitosäännön estämättä (48§).

Työntekijöiden perehdytykseen kuuluu riskien hallinta ja epäkohtien tunnistaminen. Samoin Sosiaalihuoltolain 48§ ja 49§ mukainen velvollisuus ilmoituksen tekemiseen selitetään kaikille, ja jokainen sitoutuu noudattamaan sitä.

Mikäli epäkohta kohdistuu työntekijään voi työntekijä tehdä ilmoituksen AVI/ työsuojelu.

Asiakas ja omainen voivat tehdä ilmoituksen epäkohdasta tai laatupoikkeamasta.

• puhelimella vastuuhenkilölle
• sähköpostilla peterinhoiva@gmail.com  
• perinteisellä kirjeellä yrityksen osoitteeseen
• sopia tapaamisen , johon asiakas, omainen, omahoitaja ja vastuuhenkilö osallistuvat. Kunnan kotihoidon yhteyshenkilö voidaan myös kutsua.

Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen

Jokainen haittatapahtuma ja laatupoikkeama kirjataan tapahtuneeksi  ja mahdollisen asiakkaan seurantaan tehdään selvitys asiasta. Kirjaus tehdään myös haitta/ laatupoikkeama seurantaan.

Seurantakirjanpitoon merkitään myös minkälainen korjaava toimenpide on, ja miten sen toteutumista seurataan, kenen toimesta ja millä aikavälillä se arvioidaan uudelleen.

Tapahtunut käydään läpi keskustellen  asiakkaan ja omaisen kanssa. Yhdessä mietitään kaikille osapuolille sopiva parannus vaihtoehto.

Asiakkaalta pyydetään anteeksi. Sovitaan mahdollista korvauksista ja tarvittaessa neuvotaan miten korvauksia haetaan. Kerrotaan potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteystiedot.

Jokainen läheltä- piti tilanne on mahdollisuus oppia riskeistä ja niiden syntytavoista ja syntymiseen vaikuttavista tekijöistä. Siksi läheltä piti tilanteet on hyvä käydä läpi  keskustellen  myös työryhmän kokouksissa. Toimintatapoja voidaan  muuttaa myös vaaran uhkan perusteella ja toimia ennakoivasti.

Peterin Hoivassa on  säännöllinen palaverikäytäntö. Kaikki osallistuvat palavereihin ja niin ollen voidaan koko työryhmän kesken selvittää mitä, miksi jne. tapahtui. Ja miettiä, miten ja millä koulutuksella vastaava tilanne voidaan estää tulevaisuudessa.

5. Asiakkaan asema ja oikeudet

Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Palvelu- ja hoitosuunnitelmasta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä.

Kotihoidossa asiakkaan palvelun tarpeen arvioi ja määrittelee kunnan kotihoito. Mikäli asiakas tulee asiakkaaksi yksityisesti , tehdään palvelun tarpeen arviointi ja määrittely yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti omaisen kanssa palvelusuunnitelmaksi. Palvelusuunnitelmaan perustuu konkreettinen hoitotyönsuunnitelma, joka kirjataan sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään. Järjestelmään dokumentoidaan  kaikki käynnit ja seurantatiedot (laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015,4§ kirjaaminen).

Hoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa omahoitaja. Omahoitaja vastaa myös siitä, että kaikki korvaavat hoitajat ovat tietoisia hoitosuunnitelmasta ja sen seuraamisesta.

Asiakkaan hoito ja palvelu perustuu asiakkaan kanssa yhdessä tehtyyn palveluntarpeen määritykseen, johon hoitotyönsuunnitelma tavoitteineen perustuu. Tavoitteet tulee olla saavutettavissa. Kun tavoitteita saavutetaan, saattaa palvelun tarve muuttua.

Hoitotyön tavoitteita seurataan ja arvioidaan aina väliarvioinnin yhteydessä. Selkeästi määritelty tavoite on mitattavissa. Tavoitteet asetetaan mitattavaan muotoon.

Vanhuspalvelulain 15 a §:n mukaan kunnan on käytettävä RAI- arviointivälineistöä iäkkään henkilön toimintakyvyn mittaamiseen. Kansainvälisen RAI- arviointivälineen käyttö tuli vanhuspalveluissa lakisääteiseksi 1.4.2023.

Asiakkaalla itsellään voi olla omat tavoitteet, jotka huomioidaan tavoitteiden asettelussa. Asiakas osallistuu arvioinnin tekemiseen. Kyseessä on hänen elämä ja toiveet ja odotukset. Jos asiakas halua ja se voidaan omaisen puolelta järjestää, myös omainen voi osallistua. Asiakas ja omainen voivat osallistua myös hoitosuunnitelman tekemiseen, tavoitteiden asettamiseen, seurantaan ja arviointiin. Tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon asiakkaan oma näkemys toimintakyvystään.

Itsemääräämisoikeuden varmistaminen

Sosiaalihuollon palveluissa jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan.

Asiakkaalla on mahdollisuuksien mukaan olla oikeus esittää toiveita esimerkiksi siitä, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa tai vakaumukseen perustuen.

Kaikilla ihmisillä on oikeus päättää omista asioistaan alistumatta toisen henkilön päätöksiin häntä koskien. Asiakas kertoo hoitajalle hoitosuunnitelmaa tehtäessä, miten haluaa tulla autetuksi ja elää. Se voi tarkoittaa hoitajan mielestä virheellisiä päätöksiä kuten lääkkeistä kieltäytymisen. Päätöksen tekee kuitenkin asiakas. Hoitaja voi ystävällisesti suostutella ja antaa tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksesta, mutta antaa asiakkaan päättää miten päättää toimia.

Itsemääräämistä voidaan tukea ja vahvistaa monin tavoin kuten:

• kiinnittämällä huomiota toiseen ihmiseen ( asiakkaaseen)
• sekä asiakkaan, että hoitajan itsetuntoa tukien
• tukemalla terveitä riskejä
• sallitaan epäonnistua ja yrittää uudelleen
• kehutaan toisiamme - kiitos on kehu
• kuuntelemalla tarkasti - herkällä vuorovaikutuksella
• empatialla.

Yksilön itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan oma tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Tällaiset rajoittamistoimet koskevat yleisesti kaikkia, kuten esim. sängyssä tupakointi tai muu paloriskin aiheuttaminen, kiinteistön järjestyssäännöt.

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa. Itsemääräämisoikeutta ei käytännössä rajoiteta. Omaisten toiveet ja vaatimukset sellaiseen turvallisuus perusteella otetaan huomioon, mutta ne on keskusteltava lääkärin kanssa.

Perustehtävän mukaan työmme on olla asiakkaan kotona asumisen mahdollistajia ja työhön kuuluu kaikkien voimavarojen huomioiminen ja ylläpito asiakkaan päätöksien mukaan. Asuinympäristön turvallisuus voidaan järjestää asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn mukaan turvalliseksi.

Ennakoimalla voidaan mahdollisesti ehkäistä elämän rajoittumiseen johtava toimintakyvyn alenema.

Etsimme vaihtoehtoja, jos mahdollista. (Sängynlaidat vai putoamisesta ilmoittava matto)

Asiakkaan ja hoitajan syvällisellä keskustelulla eri vaihtoehdoista saadaan asiakkaan näkökulma omaan turvallisuuteen. Omainen osallistuu. Hankitan tietoa eri mahdollisuuksista. Asiakas saa aina päättää ja sen jälkeen sovitaan , kaikki yhdessä, miten asia voidaan toteuttaa – ratkaistaan tilanne asia/ osa  kerrallaan asiakkaan hyväksymään lopputulokseen.

Asiakkaalle annetaan niin paljon tietoa kuin se on  mahdollista. Mitä seurauksia voi olla , jos tehdään hänen päätöksen mukaan esim. sängystä putoaminen, josta seuraa lonkkamurtuma ja mahdollisesti  leikkaus, sairaalassaolo ja kipua.  Keskustelun luonne ei saa olla uhkaava vaan asiakkaan hyvinvointia tavoitteleva. Sängynlaitojen käyttöön otossa sovitaan tavat joilla asiakas saa tarvitsemansa avun kutsuttua, ylettyy tavaroihin pöydällä , saa valot ym. jos asuu yksin.

Kotona asuvalla asiakkaalla voi olla turvallisuus syistä pyörätuolin turvavyö, sängynlaidat, tupakointi kielto, yöllinen ulko- oven valvonta.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta kohdellaan kunnioittaen  häntä ja hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Asiakkaan ja hoitajan välinen suhde on tasa- arvoinen ja yhdenvertainen ihmisenä.

Toimintakulttuurimme perustuu arvoihimme ja periaatteisiin. Se on läsnä, vaikka kukaan ei ole näkemässä.

Jokainen hoitaja perehdytetään yrityksen toimintakulttuuriin työsuhteen alussa. Kahdenkeskisissä keskusteluissa sitä vahvistetaan ja kuullaan työntekijän mahdolliset täydennyskoulutustoiveet ammatilliseen kasvuun.

Myös erilaiset etniset syyt on käsitelty monikulttuurisessa työyhteisössä.

Perehdytykseen kuuluu kertoa, että monet ikääntyneet ihmiset eivät enää hallitse omaa käytöstään, ja hoitajan ei tule provosoitua asiakkaan käytöksestä.

Jos kohtaamme epäasialista kohtelua, haittatapahtuman tai vaaratilanteen , asiasta keskustellaan asiakkaan, omaisen ,hoitajan ja esimiehen kanssa. Keskustelussa pyydetään anteeksi asiakkaalta ja omaiselta. Käsitellään asiaa asiana ja pyritään selvittämään mistä tilanne syntyi. Aina ei ole mahdollista saada selville mitä tapahtui.

Vaaratilanteen ollessa kyseessä, mietimme millä tavalla voidaan uusi tilanne estää.

Hoitaja voi saada huomautuksen / varoituksen riippuen tilanteesta.

Asiakas voi toivoa toista hoitajaa jatkamaan kanssaan, jos luottamus on mennyt eikä keskustelemalla päästä eteenpäin. Asiakkaan kokemus on aina oikein, vaikka olisimme eri mieltä.

Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen.

Asiakas osallistuu laadun kehittämiseen ja omavalvonnan seuraamiseen joka päivä osallistuen oman hoidon/ palvelun suunnitteluun ja toteutukseen.

Asiakkailta pyydetään palautetta usein suullisesti päivittäisillä käynneillä. Voimme kysyä ” miten meillä meni tänään?”  He voivat antaa palautetta joka päivä kotikäynnin yhteydessä.

Vuositasolla asiakastyytyväisyyttä kysytään  kerran vuodessa kirjallisesti. Myös omainen voi antaa palautetta työstämme ja esittää parannusehdotuksia sekä asiakasta, että toimintaa koskien.

Omainen voi antaa palautetta omavalvontasuunnitelmasta, ja sillä perusteella voimme tehdä muutoksia omavalvontaan.

Näiden palautteiden perusteella selviää  hoitajien ja laadun kehittämistarpeet. Kehittämistarpeisiin vastataan koulutuksilla ja mahdollisesti joitain toimintatapoja muuttamalla. Julkaisemme tulokset verkkosivuillamme.

Asiakkaan oikeusturva

Muistutuksen vastaanottaja
Toimitusjohtaja,  Sh Peter Kipchumba , peterinhoiva@gmail.com

Helsinki: neuvonta puh. 09 3104 3355 tai e-mail: sosiaali.potilasasiamies@hel.fi
asiamiehet ovat Sari Herlevi, Anna Holmström ja Teija Tanska

Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen, Raasepori ja Hanko : 029 151 5838

e-mail: sosiaali.potilasasiamies@luvn.fi

SIuntio, Lohja, Inkoo, Karkkila, Vihti: Clarissa Peura ja Jenni Hnettonen p.040 027 7087

e-Mail: sosiaaliasiamies@sosiaalitaito.fi

Vantaa- Kerava:  Miikkael Liukkonen, miikkael.liukkonen@vakehyva.fi p.09 8392 2537
 
Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu:

‍
   • neuvoa ja ohjata asiakasta potilaslain soveltamiseen liittyen
   • avustaa asiakasta asian saamisessa vireille muistutus-, kantelu-, potilasvahinko- ja lääkevahinkoasiana tai vahingonkorvausasiana
   • tiedottaa asiakkaan oikeuksista

Kuluttajaneuvonta  029 505 3050 Antaa tietoa kuluttajan oikeuksista ja antaa sovitteluapua kukuttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteissa

Kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Ne käydään tapauskohtaisesti( syyt ja seuraukset)  läpi. Kaikkia osapuolia kuullaan asiassa , ja toimintaa muutetaan niistä saatujen  todellisten tietojen , kokemusten ja ohjeiden mukaan.

Muistutukset käsitellään  30 vrk aikana ja vastaus annetaan kirjallisesti.

Omatyöntekijä

Asiakkaille on nimetty omatyöntekijä joko kunnan kotihoidon taholta tai yrityksen sisällä oma/ vastuuhoitaja, jonka tehtävänä on koordinoida asiakkaan hoitoon ja palveluun liittyviä asioita.

Omahoitajuudella on tarkoitus lisätä asiakkaan hoidon ja huolenpidon tavoitteellisuutta, jatkuvuutta ja sujuvuutta.

Organisaation näkökulmasta omahoitajuudella tavoitellaan asiakastyytyväisyyden lisäämistä ja henkilöstön työtyytyväisyyttä.

6. Palvelun sisällön omavalvonta

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Asiakkaiden fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä osallisuutta edistetään:

Palvelusuunnitelman mukaan.

Kaikessa asiakkaan kanssakäymisessä huomioidaan hänen omatoimisuutensa ja kokonaisvaltainen toimintakyvyn kehittäminen.

Kuntouttava ja omaan elämään osallistumiseen kannustava työote.
Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisia tavoitteiden toteutumista seurataan dokumentoinnilla ja suunnitelluin väliajoin.

Toimintakyvyn arvioinnille asetetaan selkeä toiminnan onnistumisen tavoite ja arviointiaika, milloin sitä arvioidaan.

Liikunta-, kulttuuri- harrastus- ulkoilu yms. mahdollisuuksia toteutetaan asiakkaan toimintakyvyn puitteissa. Hänelle voidaan pyytää saattaja-apua  harrastuksiin. Asiakkaan hoitosuunnitelmassa on huomioitu hänen kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon harrastukset kuuluvat. Toteutumista seurataan dokumentoimalla  tavoitteet aikatauluina ja esim. fyysisen kunnon, henkisen vireyden arvioinneilla sovituin väliajoin. Asiakkaan oma kokemus on tärkein arvioinnin kriteeri.

RAI- toimintakykyarviointi.

Ravitsemus

Ravinto ja ruokailu sekä niihin liittyvä tavat ja kulttuurit ovat keskeinen, asiakkaille tärkeä, osa päivärytmiä.

Ravitsemuksessa huomioidaan ruokaviraston  ravintosuositukset eri ikäisille henkilöille.  

Asiakkaat ovat kotihoidon asiakkaita, joille ruoka ja ravinto järjestyy joko heidän omasta toimestaan tai omaisten. Muutoin kotihoito auttaa ruokatoimituksissa kaupasta, tai  heille toimitetaan valmiita aterioita.

Useimmille ihmisille ruokailu on yksi päivän tärkeimmistä rytmittävistä tekijöistä. Ruokailuun liittyy sosiaalista kanssakäymistä sekä mieliruokien ja juomien tuomaa mielihyvää. Joskus hoitaja vain istuu seurana ja samalla jutellaan päivän kuulumiset.
Jotkut lääkkeet saattavat ärsyttää vatsaa ja silloin lääkkeet on hyvä antaa ruokailun yhteydessä, jollei se nimenomaan ole kielletty.

Jokaisen henkilön kohdalla otetaan huomioon hänen toiveensa ja valinnat. Mieliruuat ja juomat  sovitetaan mahdolliseen erityisruokavalioon . Aterioihin pyritään saamaan ”mahtumaan” riittävästi proteiinia ja hiilihydraattia muiden ravintoaineiden ohella.

Asiakkaalle suositellaan terveellistä ruokavaliota ja ikäihmisten ruokasuositusten mukaista lautasmallia (THL 20), mutta viime kädessä hänellä on oikeus omiin päätöksiin ja valintoihin. On kuitenkin pidettävä huolta , että ”omat valinnat” eivät ole vaaraksi perussairauden hoidossa.

Vakaumukseen perustuva ruokavalio on  luonnollinen osa asiakkaan kokonaishoitoa.
Riittävää ravinnon ja nesteen saantia seurataan asiakkaan syömistä seuraamalla ja varmistamalla. Onko ruoka ”kadonnut” jääkaapista, mitä asiakas sanoo ruokailuista, miltä hän näyttää.

Verikokeissa näkyy mm. hemoglobiinin lasku. Painon seuranta on aiheellista viikoittain , jos epäillään ettei asiakas syö riittävästi. MNA- testi. Painoindeksi on myös vertailuarvona käytössä.

Virtsan määrä ja väri kertoo nesteytyksestä. Samoin ihon kuntoa seuraamalla saadaan näkemys nesteytyksen riittävyydestä.

Gerastenian ja sarkopenia ehkäisyssä  ovat ravinto ja liikunta merkittävät tekijät.

Iäkkään liikunta

Liikunnasta on aina hyötyä. Eri tavoin hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä lihasvoimaa ja liikkumiskykyä parantava harjoittelu, on toimintakyvyn kannalta tehokasta. Myös henkilöillä, joilla toimintakyky tai liikkuminen on jo rajoittunutta, saadaan hyviä tuloksia. Erityisen hyvää harjoittelua on tasapainon ja alaraajojen lihasvoiman harjoittelu, jolloin pyritään kaatumisten ehkäisyyn.

Liikunnalla on todettu olevan kognitiivisten toimintojen hidastumista ehkäisevä vaikutus.

Näistä syistä korostamme hyvää ravintoa ja liikuntaa asiakkaittemme jokaisessa päivässä.

Hygieniakäytännöt

Jokaisella kotihoidon asiakkaalla on oma kotinsa järjestys ja siisteystaso. Selvästi epäsiisti ja hygieniatasoltaan puutteellinen koti pitää huomioida ja ilmoittaa kotihoidon työntekijälle siivousapua  ja pyykkihuollon järjestämistä varten.

Seurataan kodin yleistä siisteyttä. Ohjataan ja avustetaan hygienian toteutumisessa: sekä henkilökohtaisen hygienian että kodin siisteyden ja puhtauden. Kodin yleisestä siisteydestä ja hygieniasta huolehditaan kotipalvelun palvelukuvauksen ja asumisen tukipalveluun kuuluvan kotisiivouksen mukaan.

Vakavista puutteellisuuksista kerrotaan kotihoidolle mahdollisen kotiavun lisäämiseksi, huoli- ilmoitus.

Asiakkaan henkilökohtainen hygienia toteutetaan palvelu- ja hoitosuunnitelmien sekä päivän kunnon ja  tarpeen mukaan. Asiakas saattaa kieltäytyä suihkusta yhtenä päivänä ja suostua seuraavana. Jos suihkutus ja hygieniasta huolehtiminen ei toteudu, se kirjataan seurantaan perusteluineen. Tarvittaessa pyydetään toinen hoitaja auttamaan, jolloin tilanne muodostuu kevyemmäksi asiakkaalle.

Yrityksessä noudatetaan kaikissa tilanteissa ajan tasalla olevia  THL:n, STM:n ,  kaupunkien hygieniaohjeita. Tarpeen mukaan voidaan kysyä neuvoa suoraan infektiotautien osastolta tai epidemiologian laitokselta.

KÄSIEN DESIFEKTIOON ”KÄSIDESI” JA VÄLINEIDEN DESINFEKTIOON ”PINTADESI”.KÄSIHYGIENIAN  OHJEITA
Kädet pestään huolellisesti saippuaa käyttäen, huuhdellaan ja kuivataan
ei rannekoruja tai sormuksia kynnet lyhyet, ei kynsilakkaa, käsien iho ehjä ei pitkähihaisia asusteita suojavaatteen alla.

Hengitystieinfektio-oireisen asiakkaan hoito
   • Käynnille mennessä asetetaan kirurginen suu-nenäsuoja
   • Kädet desinfioidaan ”käsidesillä”
   • Käynnillä käytetään pisara-kosketusvarotoimien mukaisia suojaimia ”korona-setti”:
   •  suu-nenäsuojus,
   •  suojamyssy /- hattu
   •  silmäsuojaimia/ visiiriä,
   •  suojaesiliina ( hihallinen) / suojatakki
   •  suojakäsineet
   •  kengänsuojat
   • lähtiessä kädet desinfioidaan uudelleen

JÄTTEIDEN KÄSITTELY hoitaja huolehtii, että kaikki hänen tuottamansa jätteet viedään roskille tarkoitetussa jätepussissa ulos. Mahdolliset tartuntavaaralliset omiin sovittuihin osoitteisiinsa.

Hygieniaohjeistus  ja Jätehuollon suunnitelma lopussa.

Terveyden- ja sairaanhoito

Asiakkaalla on kotihoidon lääkäri tai terveysaseman lääkäri valintansa mukaan. Hänellä voi olla myös yksityinen lääkäri, joka hoitaa häntä ja kirjoittaa lääkkeitä.

Asiakas käy hammaslääkärissä valitsemassaan paikassa. Hänellä on mahdollisuus pyytää kunnallisen hammashuollon palveluita ja maksusitoumusta silmälääkäriä varten.

Äkillisissä kuolemantapauksissa noudatetaan kunnan kotihoidon ohjeita tai soitetaan 112. Mikäli asiakas on alihankinta- asiakassuhteena, ilmoitetaan asiasta palvelun ostajalle , sairaanhoitajalle ja saadaan ohjeet sitä kautta.

Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään voimavaroja ja toimintakykyä tukemalla hyvällä ravinnolla, henkilölle sopivalla liikunnalla ja ulkoilulla sekä erilaisten mieltä virkistävien harrastusten tukemisella.

Kaikki seuranta tehdään kirjallisesti dokumentoimalla toiminnanohjausjärjestelmään.

Hoitajat vastaavat omasta toiminnastaan asiakkaan terveyden ja sairaanhoidossa.  

Lääkehoito

Lääkehoitosuunnitelma liitteenä.

Lääkehoidon suunnitelman hyväksyy yhteistyö-lääkäri  ja vastuu sairaanhoitaja yhdessä.

Lääkkeet asiakkaalle määrää asiakkaan omalääkäri / kotihoidon lääkäri.

Monialainen yhteistyö

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 41 §:ssä säädetään monialaisesta yhteistyöstä asiakkaan tarpeenmukaisesta palvelukokonaisuudesta.

Monialainen yhteistyö toteutuu yhteisinä palavereina, joissa asiakas itse ja omainen ovat paikalla.

Myös jatkuva yksittäinen yhteydenpito ammattiryhmien kesken on tarpeen. Tietoja saa antaa asiakkaan luvalla.

7. Asiakasturvallisuus

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita.

Palveluntuottajalla on holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään.

Toiminnanharjoittajan työntekijät ovat sitoutuneet toimimaan yllä mainitun mukaisesti.
Henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää saamaansa palo- ja pelastusosaamista osallistumalla määräajoin sammutusharjoituksiin ja siten tutustumalla erilaisiin alkusammutusvälineisiin.

Kotihoidossa rinnastetaan työntekijän velvollisuus ilmoitusvelvollisuudesta pelastuslain 42§:n mukaan velvollisuudeksi huomata ja ilmoittaa paloriskiasumisesta viranhaltijalle.

Henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Sosiaalihuoltolain 48§ mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee jokaista työntekijää. Havaitessaan riskin tai epäkohdan työntekijä/hoitaja tekee ilmoituksen kotihoidon/ palvelunostajan vastuuhenkilölle tai sijaintikunnan kotihoidon päällikölle.49§:n mukaan tulee ilmoituksen vastaanottajan reagoida saamaansa tietoon välittömästi.

Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta

Yrityksessä on tehty työsuojelun mukainen riskien ja vaarojen kartoitus toisen kotona tehtävän työn mukaan. Työterveyshuollon edustaja on tehnyt työpaikkakartoituksen.

Kaikki yrityksessä työskentelevät on rokotettu kansallisen rokotusohjelman mukaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimiville vaaditun ohjelman mukaan.

Toimitiloja ei ole muita kuin toimisto, jossa on mahdollisuus taukoihin ja ruokailuun.

Yhteistyötä muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa aina tapauskohtaisesti. Asiakkaan turvallisuus on myös hoitajan turvallisuutta.

Henkilöstö

Henkilöstön määrään  voi tulla muutoksia jatkossa suhteessa asiakkaiden määrään.

Työpaikalla noudatetaan yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta ja kaikille laaditaan kirjallinen työsopimus, mikäli  työntekijöitä palkataan.

Ammatillinen osaaminen on turvallisuuden perusta. Kaikki hoitajat huolehtivat omasta täydennyskoulutuksestaan. Ammattitaito ja osaaminen on yhteinen laatutekijä.

Työnantaja antaa mahdollisuuden koulutuksiin osallistumiseen, ottaa osittain osaa kustannuksiin ja osa koulutuksista järjestetään työpaikalla ja jatkossa verkkokoulutuksina.

Vastuuhenkilö on vastuussa vuosittaisesta täydennyskoulutuksesta.

Koulutuksista pidetään rekisteriä.

Yrityksellä on toimintaansa koskien vastuu- ja vahinkovakuutus 1.000.000,-€ asti sekä potilasvakuutus.

Henkilöstöä varten ovat YEL, TyEl- ja tapaturmavakuutukset.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

• suoritettu tutkinto ja Valviran rekisteritodistus
• aiemmat työpaikat ja mahdolliset suosittelijat
• työehtosopimus

Henkilöstön perehdyttämiseen on  perehdytysohjelma, jossa käsitellään:

Yritys ja sen toiminnan periaatteet ja perustehtävä omavalvonnan mukaan.

1. Työsuhdeasiat
      • tutkintotodistus ja valviran rekisteröinti
      • työkokemus ja CV
      • ajokortti
      • kielitaito
      • kirjallinen vaitiolositoumus
      • palkanmaksupäivä
      • työsopimus ja sitoutuminen Oma Valvonta Suunnitelmiin ( Sos.huollon ja Terv.huollon)
2. TES
      • yksityisen sosiaalipalvelualan TES
      • palkka/ TES ja palveluvuosilisät
      • työsuhteen laatu: kokopäivä- osa- aika-, määräaikainen, toistaiseksi voimassaoleva
      • periodityö
      • työaikajoustot
      • vuorotyön tuntilisät
      • työaikatoiveet tai rajoitteet
3. Työterveyshuolto
      • sairas poissaolot
      • lääkärissä käynti
      • sairaudesta ilmoittaminen, aina suullisesti puhelimella
      • sairas lapsi
4. Ulkomainen työntekijä
      • prosessi ulkomaisen työntekijän palkkaamisesta
      • työ- ja oleskeluluvat
      • passi
5. Koulutukset työn suorittamiseen
      • lääkehuolto LOVE ja näytöt
      • ensiapu SPR todistus vähintään hätä- EA
      • täydennyskoulutus, kouluttautumisen tarve
      • muut kurssit ja työpaikkakoulutus
      • koulutuksen tarpeen arviointi
      • omahoitajan rooli ja tehtävät
6. Toiminnanohjausjärjestelmät
      • hoitotyön ( saattaa olla useampia)
      • työvuorojärjestelmä
7. Työvälineet
      • hoitolaukku
      • suojaimet
      • vaatteet ja pukeutuminen työssä
      • nimikortti
      • puhelimet ja tietokoneet ; tunnukset
      • auton käyttö, tankkaaminen, ajopäiväkirja
8. Avaimet
      • avainhallinta ja säännöt
      • toimiston avaimet
9. Turvallisuus
      • asiakas-/ potilasturvallisuus
      • hoitajan työturvallisuus
      • ympäristöturvallisuus
      • palo- pelastus ja jatkuvuuden hallintalaitevaarat

Henkilöstön täydennyskoulutusta järjestetään osittain työpaikkakoulutuksena.

Yrityksessä on suoritettu työsuojeluntarkastus- ei toimenpiteitä.

Teknologiset ratkaisut

Mikäli kunta on antanut asiakkaalle turvapuhelimen käyttöön, Turvapuhelinkeskus vastaa hälytyksiin.

Jos asiakkaalla on oma yksityisesti hankittu turvahälytys- laitteisto- siihen vastataan sopimuksen mukaan.

Asiakkaalla voi olla itse hankittuja hälyttimiä ja valvontalaitteita kuten nousemishälytys, sängystä putoamisen hälytys tai ”karkaamisen” ilmoittava ovihälytin.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilö on kunnan yhteyshenkilö ja tieto on aina turvapuhelimessa tai sen välittömässä läheisyydessä asiakkaan kotona. Tieto ja yhteystiedot on myös asiakkaan sähköisessä tiedostossa.

Toimitilat

Yrityksellä on toimisto Espoon Kilossa.

Työ tehdään asiakkaan kotona tai alihankkijan / pääsopijan toimistossa.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Kotihoidossa käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat.

Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa 24.6.2010/629 (24–26 §).

Hoitajilla  on laitteita käyttäessään koulutus ja varmistettu osaaminen ko.  laitteen käyttöön.

Laitteiden hankinnasta asiakkaan kotikäyttöön vastaa lääkäri, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja.
Laitteen toimittaja apuvälinekeskus / muu laitetoimittaja opastaa laitteen käytön  ja selvittää selkeästi laitteen vaatiman huollon ja huoltoaikataulun. Laitetoimittaja antaa päivystysnumeron, josta käyttäjä voi saada apua laiteongelmissa.

Vaaratilanneilmoitukset tehdään osoitteeseen:

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus  fax 029 522 3002  tai
e-mail: laitevaarat@fimea.fi

Ilmoitus tehdään heti, kun laitteessa  on havaittu vika. Hoitaja ilmoittaa viasta välittömästi palvelunostajan terveydenhuollonlaitteista vastaavalle henkilölle. Mikäli ko. henkilö ei ole saapuvilla määrätyn ilmoitusajan puitteissa, esitetään ilmoituksen tekoa vastuuhenkilölle.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot:

Sh Peter Kipchumba, 045 3319653  peter.kipchumba@outlook.com

‍

8. Asiakas ja potilastietojen käsittely ja kirjaaminen

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot.

Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan esimerkiksi yksikköä/palvelua, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun lakiin perustuvan palvelun tuottamiseksi.

Peterin Hoiva toimii rekisterin käyttäjänä ja yhteisrekisterin pitäjänä tilaajan kanssa. Asiakasrekisterinpito on tehty. Yritys on tehnyt tietosuojasuunnitelman/ THL määräys mukaisesti.

Peterin Hoiva:n asiakasrekisteri on Hilkka toiminnanohjausjärjestelmä, jonka voi yhdistää Viranomaisten Kanta, Kela ja reseptikeskus yhteyksiin.

Asiakastyön kirjaaminen

Jokainen työntekijä perehdytetään asiakastietojen kirjaamiseen sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään.

Kirjaukset tehdään aina asiakaskäynnin yhteydessä kun työ aloitetaan ja lopetetaan asiakkaan luona. Kirjaukset tehdään mobiili laitteella.

Järjestelmiin pääsee vain henkilökohtaisilla tunnuksilla.

Kirjaaminen perustuu lakiin Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista.

Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:

Sh Peter Kipchumba , 045 3319653  peter.kipchumba@outlook.com

9. Yhteenveto kehittämissuunnitelmasta

Varautumiseen liittyvä osaaminen

RAI- mittaustulosten käyttö hoitotyön suunnitteluun

Henkilöstön osaamisen lisääminen , työyhteisön kehittäminen

10. Omavalvontasuunnitelman seuranta

Paikka ja päivä  Espoo 31.5.2023

Allekirjoitus

Peter Kipchumba , SH AMK

liitteet : 48§ ilmoituslomake, hygieniaa ohjeet ja jätehuollon suunnitelma